Kuinka vesihuoltoon liittyvät kysymykset ratkaistiin, miten vedenpuhdistus nykyisin toimii, ja kuinka puhdistaminen vaikuttaa Itämeren tilaan? Näihin kysymyksiin näyttely antaa vastaukset.

Metropoli ja meri -näyttelyn sisar, Vodaa stadiin -näyttely sai jatkoaikaa ensi vuoden loppuun: yhdessä näyttelyt muodostavat kiinnostavan tarinan veden matkasta puhdistuslaitoksen kautta kraanoihin, viemäreihin ja takaisin luonnon kiertokulkuun.

Näyttely kertoo sähkötutkimuksen historiasta ja kehityksestä aina antiikin ajoista 1800-luvun loppupuolen suuriin teknisiin läpimurtoihin.

Tekniikan museossa näyttely on Tekniikan museon omista kokoelmista kootuin esinein laajennettu käsittelemään myös arkisempia asioita: Suomen sähköistymistä ja sähkön saapumista kotitalouksiin.

Syyskaudella näyttelyyn on tarjolla toiminnallisuutta ja erilaisia kokeiltavia laitteita, kuten TKK:lta lainattava rekonstruktio J.J.Nervanderin sähkömagneettisuuden tutkimuksiin käytetystä tangettibussolista.

Näyttely esittelee lasten elämää eri näkökulmista. Koivun (1890-1946) kuvamaailma peilaa osuvasti aikakauden tapoja ja tottumuksia. Koivulla oli hyvä kosketuspinta lasten maailmaan, sillä hän oli yksi Suomen merkittävimpiä lastenkirjojen kuvittajia; näyttelyssä esillä ovat niin kotityöt, leikit, vaatetus kuin koulumaailmakin.

Postimuseo on tehnyt näyttelyn yhteistyössä kuraattorina toimineen taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen kanssa. Muut yhteistyökumppanit ovat: Amerin Kulttuurisäätiö, Lahden historiallinen museo, Ervo Vesterinen ja Leena Könönen.

Näyttelyyn liittyy Tuula Karjalaisen kirjoittama samanniminen kirja, joka on myynnissä Postimuseo shopissa.

Sivulla käytettyjen kuvien kuvalähde on Amerin Kulttuurisäätiö.

Oheisohjelmaa näyttelyn aikana:

Joulukuu 2011

To 15.12. Tule postittamaan joulukorttisi! Edullisempi taksa voimassa viimeistä päivää. Vapaa pääsy museoon.

Kello 17 Kuin silloin ennen -näyttelyn yleisöopastus.

Tammikuu 2012

To 12.1. Kello 15-17 keräilykohteiden vaihtoiltapäivä Postimuseon kirjastossa. Tapahtumaan vapaa pääsy.

Kello 17.30 Kuin silloin ennen -näyttelyn yleisöopastus

Ke 18.1. Kello 17 Rudolf Koivun kuvitustaiteen lähteillä -luento. Luennoitsija Ervo Vesterinen. Tapahtumaan vapaa pääsy.

Ma 23.1. Uudet postimerkit ilmestyvät. Vapaa pääsy.

Ti 24.1. Kello 17 muusikko Claes Andersson muistelee lapsuuttaan museonjohtaja Petteri Takkulan haastattelemana. Tapahtumaan vapaa pääsy.

To 26.1. Kello 17.30 Kuin silloin ennen -näyttelyn yleisöopastus.

Helmikuu 2012

Ke 1.2. Kello 17 näyttelijä Seela Sella muistelee lapsuuttaan museonjohtaja Petteri Takkulan haastattelemana. Tapahtumaan vapaa pääsy.

La 4.2. Kello 12-15 Etegami-päivä. Nonstop-työpaja kaikenikäisille. Piirretään ja maalataan ystävänpäiväkortteja japanilaiseen etegami-tyyliin.

To 9.2. Kello 15-17 keräilykohteiden vaihtoiltapäivä Postimuseon kirjastossa. Tapahtumaan vapaa pääsy.

Kello 17.30 Kuin silloin ennen -näyttelyn yleisöopastus.

Ti 14.2. Ystävänpäivä. Vapaa pääsy!

La 18.2. Kello 14 ja 15 Kultavuori - Rudolf Koivun nukketeatterisatu. Nukketeatteri Sytkyt.

Ma 20.2.-la 25.2. Hiihtolomaviikko. Vapaa pääsy!

20.2. Kello 13-15 nonstop -työpaja kaikenikäisille.

21.2. Kello 13 koko perheen toiminnallinen opastus Kuin silloin ennen -näyttelyyn.

22.2. Kello 13-15 nonstop -työpaja kaikenikäisille.

23.2. Kello 13 koko perheen toiminnallinen opastus Kuin silloin ennen -näyttelyyn.

24.2. Kello 13-15 nonstop -työpaja kaikenikäisille.

Maaliskuu

To 1.3. Kello 17.30 Kuin silloin ennen -näyttelyn yleisöopastus.

Näyttelyssä on esillä suomalaisten leijaharrastajien valmistamia nykyaikaisia leijoja, historiallisia leijamalleja jotka ovat viitoittaneet tietä modernille ilmailulle sekä leijoja Aasiasta - Kiinasta, Koreasta, Japanista, Intiasta ja Malesiasta - josta leijojen juuret ovat kotoisin.

Suomen käsityön museon kiertonäyttely on toteutettu yhteistyössä mm. Suomen Leijaseura ry:n kanssa.

”Ajanjaksoa voidaan pitää suomalaisen laivanrakentamisen menestystarinana. Sen mahdollisti lahjakkaiden ja ammattitaitoisten osaajien intohimoinen työskentely yhdessä pitkäjänteisesti, toisiaan hioen ja tietoaan jakaen.”

Vuokko Laakso opiskeli Taideteollisen Korkeakoulun sisustustaiteen osastolla vuosina 1958–1960. Opintojen jälkeen hän työskenteli sisustusarkkitehtina arkkitehti Aarne Ervin toimistossa vuoteen 1965, jolloin hän perusti oman sisustusarkkitehtitoimiston kollegansa Orvokki Niinirannan kanssa. Yhteistyökumppanina toimi pitkään myös sisustusarkkitehti Torsten Laakso. Vuodesta 1977 toimisto on toiminut nimellä Studio Vuokko Laakso Ky.

Studio Vuokko Laakson toiminta oli jo 1970-luvulta lähtien hyvin kansainvälistä: esimerkiksi Finnlines-varustamolle rakennettiin aluksia Saksassa, Norjassa, Espanjassa ja Puolassa. Laivasisustusten lisäksi Studio Vuokko Laakso on suunnitellut lukuisia muita julkisia tiloja, muun muassa hotelleja, kaupungintaloja ja esimerkiksi Jyväskylän yliopiston laitoksia.

Yhteistä Vuokko Laakson suunnittelemille sisustuksille on ollut pyrkimys viihtyisyyteen ja laadukkuuteen. Hänen laivasisustuksensa ovat tulleet tutuiksi suurille joukoille matkustajia sekä laivojen miehistöjä. Laivasisustukset ovat olleet myös merkittävä, kansainvälinen osa suomalaista sisustusarkkitehtuuria ja laivanrakennusteollisuutta.

Kurkistuksia designiin -polku edustaa Tekniikan museon uutta näyttelykonseptia, jossa perusnäyttelyyn tutustutaan tietyn näkökulman kautta. Nyt perusnäyttelyistä nostetaan esiin näyttelykohteita, joihin kävijä voi tutustua muotoilun eri näkökulmista. Mukana ovat mm. Koneen hissi ja signalisaatio, Nokian 2110 -matkapuhelin, Helsingin metro, Abloy-lukko ja Fiskarsin oranssit sakset.

Muotoilijan polku havainnollistaa muotoiluprosessin monipolvisia ja laajaa tiimityötäkin vaativia vaiheita nuorten suunnittelijoiden ja muotoilun lehtorin työnäytteiden kautta. Itse suunnittelutyön vaiheet avataan kävijän tarkasteltavaksi. Uudet työnäytteet on asetettu temaattisesti samankaltaisten vanhempien perusnäyttelykohteiden yhteyteen. Muotoilijan polku on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun Muotoilun koulutusohjelman kanssa.

Pääosin Fiskarsin ja Billnäsin rautaruukeissa valmistetut työkalut; teollisen muotoilijan Olavi Lindénin harvinaislaatuinen, Tekniikan museon kokoelmiin lahjoittama yksityiskokoelma, sekä teollisen muotoilijan Pekka Harnin esinekategoriat luovat pohjan näyttelylle, joka perustuu Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan tuottamaan Työkalu-näyttelyyn.

Henkilöautojen tuonti vapautui heinäkuussa 1962, ja auton hankkiminen tuli mahdolliseksi yhä useammalle. Suomi rupesi autoistumaan todenteolla.

Näyttelyssä on esillä henkilöautoja eri vuosikymmeniltä Georges Richardista Toyotaan. Autoistumisen lisäksi teemoina ovat autokatsastus ja rekisteröinti, suomalainen autoverotus, auto ja ympäristö ja automainonta. Esillä on myös Ensimmäinen autoni -kyselyn satoa. Näyttelyssä pääsee mm. etsimään virheitä katsastettavasti autosta ja katsomaan filmimateriaalia vanhoista automainoksista.

Suomalainen radioteollisuus otti ensimmäiset askeleensa 1920-luvulla. Sen syntypaikkoja olivat kauppojen takahuoneet, joissa innokkaat radioharrastajat kokosivat radiovastaanottimia tai myivät ulkomaisia vastaanottimia. Radiomuotoilu oli pitkään tekniikan sanelemaa, joskin esikuvia haettiin myös ulkomaisten valmistajien malleista. Kotimaisia radioita markkinoitiin mainoslauseella "Suomessa tehty Suomea varten".

Putkiradioiden valtakaudella radioinnostus laajeni koko kansan keskuuteen. Radiovastaanottimien koko suureni radioputkitekniikan takia samalla kun radiosta tuli näkyvä sisustuselementti suomalaiseen olohuoneeseen. Käsite matkaradio sai alkunsa kun radioiden koko pieneni uuden transistoritekniikan ansiosta. Radiokuuntelijat pystyivät kuuntelemaan suosikkiohjelmiaan nyt myös kesämökillä ja autossa.

Suomalaisten radiotehtaiden toiminta kuitenkin hiipui, ja 1980-luvulle tultaessa tehtaat olivat yksi toisensa jälkeen lopettaneet toimintansa. Vaikka varsinainen radiolaitteiden valmistus on Suomesta loppunut, suomalaisten muotoilijoiden käsissä radio elää yhä. Mikael Silvannon suunnittelemassa Radio 08:ssa radion tärkein toiminto, kanavien viritys, on päässyt keskeiseksi osaksi esineen muotoilua.

Mukana oli myös suomalainen säveltäjä Einar Englund, joka joutui sairaalalaivan leikkauspöydälle seulaksi ammutun asetakkinsa vuoksi. Hän oli pyytänyt päästä lääkäriin pahasti loukkaantuneen sormensa takia, kun lääkintämies oli ehdottanut sormen amputoimista. Englund oli sanonut: ”Sormeani ei saa amputoida, olen pianisti!” Takki puolestaan oli roikkunut pyykkinarulla, kun taistelu alkoi. Kun Englund puki sen päällensä, se oli täynnä luodinreikiä.

Bengtskärin taistelu (26.7.–27.7.1941) oli Lounais-Suomen suurin yksittäinen taistelu toisen maailmansodan aikana. Kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka monta miestä osallistui tähän taisteluun, jota käytiin maalla, merellä ja ilmassa. Arviot vaihtelevat tuhannesta kahteentuhanteen mieheen. Bengtskärin majakkasaarella taisteli yli kaksisataa miestä, suomalaiset pääasiassa majakan sisätiloissa ja neuvostoliittolaiset ulkona kalloilla.

Näyttelyn on tuottanut Paula Wilson ja Forum Marinum -säätiö 2011.