Näyttelyt

21/01/11: Metropoli ja meri

Thu, 25 Nov 2010 11:24:30 +0000

Metropoli ja meri -100 vuotta jäteveden puhdistusta -näyttely kertoo jätevedenpuhdistuksen 100-vuotisesta historiasta. Helsinki modernisoitui ja kasvoi nopeasti 1900-luvun alussa. Väkiluvun moninkertaistumisen ja teollisuuslaitosten määrän lisääntymisen seurauksena asutus- ja muut jätevedet likasivat ja saastuttivat rantavesiä. Myös vesikäymälöiden yleistyminen vaikutti vesien pilaantumiseen. Kaupunkilaiset valittivat, kun vesialueiden hyöty- ja virkistyskäyttö vaikeutui.

Kuinka vesihuoltoon liittyvät kysymykset ratkaistiin, miten vedenpuhdistus nykyisin toimii, ja kuinka puhdistaminen vaikuttaa Itämeren tilaan? Näihin kysymyksiin näyttely antaa vastaukset.

Metropoli ja meri -näyttelyn sisar, Vodaa stadiin -näyttely sai jatkoaikaa ensi vuoden loppuun: yhdessä näyttelyt muodostavat kiinnostavan tarinan veden matkasta puhdistuslaitoksen kautta kraanoihin, viemäreihin ja takaisin luonnon kiertokulkuun.

17/06/11: Meripihkasta teknologiaksi

Fri, 17 Jun 2011 08:21:26 +0000

Sähkömuseo Elektran tuottama kiertonäyttely Meripihkasta Teknologiaksi on esillä Tekniikan museossa kesäkuusta 2011 loppiaiseen 2012.

Näyttely kertoo sähkötutkimuksen historiasta ja kehityksestä aina antiikin ajoista 1800-luvun loppupuolen suuriin teknisiin läpimurtoihin.

Tekniikan museossa näyttely on Tekniikan museon omista kokoelmista kootuin esinein laajennettu käsittelemään myös arkisempia asioita: Suomen sähköistymistä ja sähkön saapumista kotitalouksiin.

Syyskaudella näyttelyyn on tarjolla toiminnallisuutta ja erilaisia kokeiltavia laitteita, kuten TKK:lta lainattava rekonstruktio J.J.Nervanderin sähkömagneettisuuden tutkimuksiin käytetystä tangettibussolista.

30/11/11: Leijat - Ikivanhaa lentämisen ideaa

Wed, 30 Nov 2011 09:58:56 +0000

Leijat -teemanäyttely kertoo leijojen historiasta ja leijoista tämän päivän harrastuksena. Leijojen lennätys on paljon muutakin kuin lasten rakastama kesäinen ulkoleikki. Leijoilla on hyvin pitkä ja vaiherikas historia, johon kuuluu mm. uskonnollisia rituaaleja, uhkarohkeutta, kekseliäisyyttä ja sodankäynnin taitoja. Nykyään yhä useammin myös aikuiset ovat löytäneet leijaharrastuksen, joka yhdistää liikuntaa, ulkoilua, sosiaalista yhdessäoloa ja matkailua.

Näyttelyssä on esillä suomalaisten leijaharrastajien valmistamia nykyaikaisia leijoja, historiallisia leijamalleja jotka ovat viitoittaneet tietä modernille ilmailulle sekä leijoja Aasiasta - Kiinasta, Koreasta, Japanista, Intiasta ja Malesiasta - josta leijojen juuret ovat kotoisin.

Suomen käsityön museon kiertonäyttely on toteutettu yhteistyössä mm. Suomen Leijaseura ry:n kanssa.

02/12/11: Nainen Rautakourien keskellä - Vuokko Laakson laivasisustuksia

Fri, 20 Jan 2012 12:39:22 +0000

Vuokko Laakso (s. 1937, nykyisin Vuokko Ranin) ja suunnittelutoimisto Studio Vuokko Laakso suunnittelivat vuosina 1964–1995 yli viisikymmentä laivasisustusta matkustajalaivoihin, matkustajarahtilaivoihin, rahtilaivoihin ja erikoisaluksiin. Hän toimi vuosikymmeniä ennen muuta Finnlines- ja Silja Line -varustamojen sekä Wärtsilän telakan vakituisena yhteistyökumppanina.

”Ajanjaksoa voidaan pitää suomalaisen laivanrakentamisen menestystarinana. Sen mahdollisti lahjakkaiden ja ammattitaitoisten osaajien intohimoinen työskentely yhdessä pitkäjänteisesti, toisiaan hioen ja tietoaan jakaen.”

Vuokko Laakso opiskeli Taideteollisen Korkeakoulun sisustustaiteen osastolla vuosina 1958–1960. Opintojen jälkeen hän työskenteli sisustusarkkitehtina arkkitehti Aarne Ervin toimistossa vuoteen 1965, jolloin hän perusti oman sisustusarkkitehtitoimiston kollegansa Orvokki Niinirannan kanssa. Yhteistyökumppanina toimi pitkään myös sisustusarkkitehti Torsten Laakso. Vuodesta 1977 toimisto on toiminut nimellä Studio Vuokko Laakso Ky.

Studio Vuokko Laakson toiminta oli jo 1970-luvulta lähtien hyvin kansainvälistä: esimerkiksi Finnlines-varustamolle rakennettiin aluksia Saksassa, Norjassa, Espanjassa ja Puolassa. Laivasisustusten lisäksi Studio Vuokko Laakso on suunnitellut lukuisia muita julkisia tiloja, muun muassa hotelleja, kaupungintaloja ja esimerkiksi Jyväskylän yliopiston laitoksia.

Yhteistä Vuokko Laakson suunnittelemille sisustuksille on ollut pyrkimys viihtyisyyteen ja laadukkuuteen. Hänen laivasisustuksensa ovat tulleet tutuiksi suurille joukoille matkustajia sekä laivojen miehistöjä. Laivasisustukset ovat olleet myös merkittävä, kansainvälinen osa suomalaista sisustusarkkitehtuuria ja laivanrakennusteollisuutta.

02/02/12: Muotoiltua teknologia -näyttelykokonaisuus

Fri, 03 Feb 2012 10:01:49 +0000

Muotoiltua teknologiaa – kurkistuksia tekniikkaan ja designiin -näyttelykokonaisuus koostuu kahdesta eri pienoisnäyttelystä: Kurkistuksia designiin -polusta ja Muotoilijan polusta. Kokonaisuus nostaa esiin sen, miten muotoilu on aina näkynyt teollisuuden ja tekniikan historiassa. Design on osa myös teollisia prosesseja ja palveluita. Kokonaisuus tarjoaa design-näkökulmia museon eri teollisuusaloja valottaviin perusnäyttelyihin.

Kurkistuksia designiin -polku edustaa Tekniikan museon uutta näyttelykonseptia, jossa perusnäyttelyyn tutustutaan tietyn näkökulman kautta. Nyt perusnäyttelyistä nostetaan esiin näyttelykohteita, joihin kävijä voi tutustua muotoilun eri näkökulmista. Mukana ovat mm. Koneen hissi ja signalisaatio, Nokian 2110 -matkapuhelin, Helsingin metro, Abloy-lukko ja Fiskarsin oranssit sakset.

Muotoilijan polku havainnollistaa muotoiluprosessin monipolvisia ja laajaa tiimityötäkin vaativia vaiheita nuorten suunnittelijoiden ja muotoilun lehtorin työnäytteiden kautta. Itse suunnittelutyön vaiheet avataan kävijän tarkasteltavaksi. Uudet työnäytteet on asetettu temaattisesti samankaltaisten vanhempien perusnäyttelykohteiden yhteyteen. Muotoilijan polku on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun Muotoilun koulutusohjelman kanssa.

02/02/12: Kättä pidempää -Työkalujen tekniikkaa

Fri, 03 Feb 2012 10:05:31 +0000

Visuaalisesti kaunis Kättä pidempää - työkalujen tekniikkaa esittelee työkaluja, niiden evoluutiota ja käyttöominaisuuksia sekä Fiskarsin tuotantoprosessien muutoksia.

Pääosin Fiskarsin ja Billnäsin rautaruukeissa valmistetut työkalut; teollisen muotoilijan Olavi Lindénin harvinaislaatuinen, Tekniikan museon kokoelmiin lahjoittama yksityiskokoelma, sekä teollisen muotoilijan Pekka Harnin esinekategoriat luovat pohjan näyttelylle, joka perustuu Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan tuottamaan Työkalu-näyttelyyn.

21/03/12: Keskipisteenä Pääpostitalo

Fri, 24 Feb 2012 11:42:32 +0000

Postimuseo juhlistaa Helsinki World Design Capital 2012 -vuotta esittelemällä näyttelyssä funkisarkkitehtuuria edustavaa Helsingin Pääpostitaloa. Marraskuussa 1938 käyttöön vihitty talo oli vasta itsenäistyneen Suomen ensimmäisiä suuria rakennushankkeita.

Näyttely esittelee Pääpostitalon suunnittelua ja rakentamista sekä arkkitehtuurin että sisustussuunnittelun näkökulmasta keskittyen talon 1930-luvun vaiheisiin. Koska talo on kokenut useita saneerauksia valmistumisensa jälkeen, niin näyttely kertoo myös talon myöhemmistä ajoista. Postitalo elää ihmisten muistoissa. Siksi talossa asioineet, asuneet ja työskennelleet ovat saavat äänensä kuuluviin näyttelyssä.

Pääpostitalon rakentamiseen osallistui kiireisimpään aikaan noin 400 työntekijää ja 80 kuorma-autoa. Rakentamiseen käytettiin sata kilometriä puupaaluja, kaksi ja puoli miljoonaa tiiliskiveä, 20 000 kuutiometriä betonia ja kaksi miljoonaa kiloa rautaa. Kuvassa on Postitalon rakentajia 11.9.1936.

Pääpostitalo vihittiin käyttöön marraskuussa 1938. Kuva Heikinkadun (nykyisen Mannerheimintien) puolelta. Talo toteutettiin vastavalmistuneiden arkkitehtien Jorma Järven ja Erik Lindroosin suunnitelman pohjalta. Arkkitehti Kaarlo Borg liittyi myöhemmin mukaan toteuttamaan suunnitelmaa.

Postitalosta järjestettiin vuonna 1934 suunnittelukilpailu, johon osallistui viisitoista ehdotusta. Talo toteutettiin vastavalmistuneiden arkkitehtien Jorma Järven ja Erik Lindroosin suunnitelman pohjalta. Arkkitehti Kaarlo Borg liittyi myöhemmin mukaan toteuttamaan suunnitelmaa. Arkkitehtien lisäksi sisustajat Arttu Brummer, Runar Engblom, Birger Hahl ja Paavo Tynell suunnittelivat pääpostin sisustusta.

Pääpostitalon suunnitteluvaiheessa arkkitehtien tuli ottaa huomioon postinkäsittelyn koneellistuminen. Arkkitehdit Järvi ja Lindroos sekä insinööri Kranck kävivät tutustumassa postitalojen laitteisiin monissa Euroopan kaupungeissa. Pääpostitaloon hankittiin nykyaikaiset koneelliset postin kuljetus- ja käsittelyvälineet. Kuvassa saapuneen tavallisen postin lajittelulaite, kuva vuodelta 1938.

Postisali alkuperäisessä muodossaan vuonna 1938. Mustat graniittipilarit, kuvioitu klinkkerilattia ja kahdeksankulmaiset valaisinsyvennykset luovat pääpostisalin ilmeen. Keskelle on sijoitettu pyöreät punaisella nahalla verhoillut istuimet, jotka Jorma Järvi suunnitteli.

Pääpostitalo edustaa edustaa 1930-luvulla yleistynyttä funktionalismia. Rakennuksen pohjakaava perustui toimintojen tarkoituksenmukaiseen sijoitteluun ja talon suunnitteluvaiheessa arkkitehtien tuli ottaa huomioon postinkäsittelyn koneellistuminen. Rakennus oli valmistuessaan kansainvälisessäkin vertailussa nykyaikainen. Se vastasi tilavuudeltaan noin puolitoistakertaisesti Eduskuntataloa.

Pääjohtajan huone. Kuva on vuodelta 1948.

Kirjelaatikoista tyhjennetyt kirjeet tuli selvittelyosastolle noin 50 kg painavissa pusseissa. Pussit tyhjennettiin selvittelypöydälle pyödällä seisten.

1950-luvulla rakennusta laajennettiin rakentamalla lisäkerros välisiipeen ja katolle tehtiin Helsingin ensimmäinen helikopterikenttä, jota käytettiin vuonna 1952 Helsingin olympialaisten yhteydessä. Sotavuosina Pääpostitalon katolla oli ilmapuolustusta. Betoninen tasakatto vaihtui kuparikattoon vuonna 1959. Pääpostitalon laaja saneeraus aloitettiin vuonna 1978. Siitä lähtien erilaisia muutos- ja korjaustöitä on tehty jatkuvasti.

Puhelin- ja lennätinliikenteen käytössä oli Heikinkadun (nykyisen Mannerheimintien) puoleinen siipirakennus. Kuva: Soneran historiallinen kokoelma

Postisali tammikuussa 2012. Kuva: Joonas Antikainen

Keskipisteenä Pääpostitalo -näyttelyn jälkeen Postimuseon näyttelytoiminta päättyy Pääpostitalossa. Uusi Postimuseo avataan vuonna 2014 Tampereelle museokeskus Vapriikin tiloihin.

Oheistapahtumia näyttelyn aikana:

Maaliskuu 2012

Ke 21.3. Uusia postimerkkejä ilmestyy. Vapaa pääsy museoon.

Kello 17.00 yleisöopastus Keskipisteenä Pääpostitalo -näyttelyyn.

Ke 28.3. Vapaa pääsy museoon.

Kello 17 Itsenäistynyt Suomi ja posti: kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja 1920-30 -lukujen Suomessa -luento. FL Rainer Knapas.

To 29.3. Kello 18 Postimies Verneri muistelee -draamaesitys. Näyttelijä Jyrki Kallius. Tapahtumaan vapaa pääsy.

Huhtikuu 2012

To 12.4. Kello 15-17 keräilykohteiden vaihtoiltapäivä Postimuseon kirjastossa. Tapahtumaan vapaa pääsy.

Ke 18.4. Vapaa pääsy museoon.

Kello 17 Helsingin pääpostitalo - talo vailla vertaa -luento. Funktionalismi arkkitehtuurissa ja pääpostitalon sisustussuunnittelussa. YTM Anna-Maija Virta.

To 19.4. Kello 18 Postimies Verneri muistelee -draamaesitys. Näyttelijä Jyrki Kallius. Tapahtumaan vapaa pääsy.

Ke 25.4. Vapaa pääsy museoon.

Kello 17 yleisöopastus Keskipisteenä Pääpostitalo -näyttelyyn.

To 26.4. Kello 18 Postimies Verneri muistelee -draamaesitys. Näyttelijä Jyrki Kallius. Tapahtumaan vapaa pääsy.

La 28.4. ja 5.5. Kello 11-17 Kalligrafia - Italic, kursiivikirjain -kurssi. Lisätietoja kurssista ja ilmoittautuminen viimeistään 18.4. Kalliolan kansalaisopistoon.

To 3.5. Kello 18 Postimies Verneri muistelee -draamaesitys. Näyttelijä Jyrki Kallius. Tapahtumaan vapaa pääsy.

Ma 7.5. Uusia postimerkkejä ilmestyy. Vapaa pääsy museoon.

Kello 17 yleisöopastus Keskipisteenä Pääpostitalo -näyttelyyn.

Ke 9.5. Vapaa pääsy museoon.

Kello 17 Arkkitehdit Järvi ja Lindroos. YTM Anna-Maija Virta haastattelee Pääpostitalon arkkitehtien Jorma Järven ja Erik Lindroosin jalanjälkiä astuvia poikia arkkitehti Mikko Järveä ja arkkitehti Markus Lindroosia. Järvi ja Lindroos muistelevat isiänsä ja kertovat arkkitehdin työstä.

To 10.5. Kello 15-17 keräilykohteiden vaihtoiltapäivä Postimuseon kirjastossa.

Kello 18 Postimies Verneri muistelee -draamaesitys. Näyttelijä Jyrki Kallius. Tapahtumiin vapaa pääsy.

Pe 18.5. Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy museoon.

Kello 14.30-16.30 Rintanappityöpaja kaikenikäisille.

Kello 16.30 ja 17.30 Koko Suomen Helsinki 200 vuotta -nukketeatteriesitys. Nukketeatteri Sytkyt.

Kello 17 yleisöopastus Keskipisteenä Pääpostitalo -näyttelyyn.

Ke 23.5. Vapaa pääsy museoon.

Kello 17 Postifröökynä kertoo -yleisöopastus Tarinoita-perusnäyttelyyn.

To 24.5. Kello 18 Postimies Verneri muistelee -draamaesitys. Näyttelijä Jyrki Kallius. Tapahtumaan vapaa pääsy.

Kesäkuu 2012

Ti 12.6. Helsinki-päivä. Vapaa pääsy museoon.

Kello 14-16 Rakennetaan postitalo -työpaja lapsille. Suunnitellaan ja rakennetaan tulevaisuuden postitalojen pienoismalleja.

Kello 16.30 ja 17.30 Koko Suomen Helsinki 200 vuotta -nukketeatteriesitys. Nukketeatteri Sytkyt.

Kello 17-20 Ainutkertainen tutustumisretki ympäri vuorokauden sykkivään Itellan logistiikkakeskukseen Vantaan Voutilaan. Logistiikkakeskuksen kautta kulkee noin 70 prosenttia Suomen pakettiliikenteestä. Retki alkaa opastuksella Keskipisteenä Pääpostitalo -näyttelyssä. Sen jälkeen bussikuljetus Vantaalle, jossa tutustumme oppaiden johdolla logistiikkakeskuksen toimintaan. Paluu Pääpostitalolle kello 20. Retken hinta on 10 euroa / henkilö. Lipun voi lunastaa etukäteen Postimuseo shopista. Retkelle mahtuu 50 osallistujaa. Max. 2 lippua/henkilö. Ei ennakkovarauksia. Käyttämättä jäänyttä lippua ei lunasteta takaisin. Retki ei sovellu liikuntaesteisille.

To 14.6. Kello 15-17 keräilykohteiden vaihtoiltapäivä Postimuseon kirjastossa. Tapahtumaan vapaa pääsy.

31/03/12: Autoja, autoja

Fri, 03 Feb 2012 10:14:42 +0000

Mobiliassa 31.3.2012 aukeava näyttely kertoo suomalaisesta autoistumisesta 1900-luvun alusta nykyaikaan asti. 1900-luvun ensimmäisinä vuosina autolle ei keksitty huviajelujen lisäksi mitään muuta käyttötarkoitusta. Autoja oli ainoastaan varakkailla henkilöillä. Ammattiliikenteessä autoja alettiin käyttää lisääntyvässä määrin 1920-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen lopulla siirryttiin säännöstelytalouteen, autot otettiin sotatarkoituksiin tai poistettiin liikenteestä.

Henkilöautojen tuonti vapautui heinäkuussa 1962, ja auton hankkiminen tuli mahdolliseksi yhä useammalle. Suomi rupesi autoistumaan todenteolla.

Näyttelyssä on esillä henkilöautoja eri vuosikymmeniltä Georges Richardista Toyotaan. Autoistumisen lisäksi teemoina ovat autokatsastus ja rekisteröinti, suomalainen autoverotus, auto ja ympäristö ja automainonta. Esillä on myös Ensimmäinen autoni -kyselyn satoa. Näyttelyssä pääsee mm. etsimään virheitä katsastettavasti autosta ja katsomaan filmimateriaalia vanhoista automainoksista.

20/04/12: Suosi suomalaista - Kotimainen radio

Fri, 20 Jan 2012 12:32:19 +0000

Näyttely kertoo suomalaisen radion tiestä harvinaisesta statushyödykkeestä joka kodin sisustusesineeksi. Radiotekniikan kehitysaskeleet näkyivät radion muotoilussa samalla kun radioita pyrittiin muotoilemaan joka kodin sisustukseen sopiviksi. Kauniit kotimaiset jalopuiset radiot toimivat edelleen kodeissa nostalgisina muistoina ajasta, jolloin suomalainen radioteollisuus oli vielä voimissaan.

Suomalainen radioteollisuus otti ensimmäiset askeleensa 1920-luvulla. Sen syntypaikkoja olivat kauppojen takahuoneet, joissa innokkaat radioharrastajat kokosivat radiovastaanottimia tai myivät ulkomaisia vastaanottimia. Radiomuotoilu oli pitkään tekniikan sanelemaa, joskin esikuvia haettiin myös ulkomaisten valmistajien malleista. Kotimaisia radioita markkinoitiin mainoslauseella "Suomessa tehty Suomea varten".

Putkiradioiden valtakaudella radioinnostus laajeni koko kansan keskuuteen. Radiovastaanottimien koko suureni radioputkitekniikan takia samalla kun radiosta tuli näkyvä sisustuselementti suomalaiseen olohuoneeseen. Käsite matkaradio sai alkunsa kun radioiden koko pieneni uuden transistoritekniikan ansiosta. Radiokuuntelijat pystyivät kuuntelemaan suosikkiohjelmiaan nyt myös kesämökillä ja autossa.

Suomalaisten radiotehtaiden toiminta kuitenkin hiipui, ja 1980-luvulle tultaessa tehtaat olivat yksi toisensa jälkeen lopettaneet toimintansa. Vaikka varsinainen radiolaitteiden valmistus on Suomesta loppunut, suomalaisten muotoilijoiden käsissä radio elää yhä. Mikael Silvannon suunnittelemassa Radio 08:ssa radion tärkein toiminto, kanavien viritys, on päässyt keskeiseksi osaksi esineen muotoilua.

25/04/12: Mereen menetetyt

Fri, 27 Apr 2012 07:35:40 +0000

Vrouw Maria ja St. Mikael lähtivät matkaan Amsterdamista ja purjehtivat kohti Pietaria. Molemmat upposivat arvokkaine lasteineen Nauvon vesillä, St. Mikael vuonna 1747 ja Vrouw Maria 1771. Suomen merimuseon näyttely ”Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina” kertoo näiden suuria tunteita herättäneiden hylkyjen tarinaa niistä nostettujen esineiden, Hollannista lainattujen aikakauden maalausten ja ainutlaatuisen virtuaalisukelluksen välityksellä.

Hylyt lasteineen kuvastavat oman aikansa kaupankäyntiä Itämerellä. Vrouw Marian lastissa oli Katariina Suuren hankkimia maalauksia, St. Mikaelilla puolestaan Meissenin posliinia, taskukelloja, kultaisia nuuskarasioita, keisarinna Elisabetille tarkoitetut hevoskärryt sekä muita ylellisiä esineitä. Näiden lisäksi laivat kuljettivat myös mm. kahvia, kalaa, tupakkaa, kukkasipuleita, juustoa, väriaineita ja kankaita.

Näyttelyssä kuljetaan St. Mikaelin ja Vrouw Marian mukana 1700-luvun lopun Amsterdamista laivojen haaksirikkoihin ja niiden jälkeisiin tapahtumiin. Tarina etenee hylkyjen löytymiseen, jolloin kävijä pääsee sukeltamaan Vrouw

Marian hylyn luokse 3D-virtuaalisimulaation välityksellä. Näyttelyssä kerrotaan taidelastin innoittamissa ja hylkylöydöistä rakennetuissa asetelmissa 1700–luvun ilmiöistä. Esillä on myös hollantilaisista museoista

lainaksi saatuja aikakauden taideteoksia, joiden kaltaisia katosi Vrouw Marian upotessa. Yksi näyttelyn teoksista on haaksirikon yhteydessä Vrouw Marialta pelastettu Jan ten Compen öljymaalaus vuodelta 1751.

Lisätietoja näyttelyhankkeesta Merimuseon sivuilta.

Kuvat:Petri Puromies 2007/ Wrouv Marian ankkuri ja koristeltu palkki

28/04/12: "Ampukaa Suoraan Bengtskäriin!"

Fri, 20 Jan 2012 12:36:24 +0000

Näyttelyn tarinan kehyksen muodostaa kertomus Bengtskärin taistelun kulusta ja siihen osallistuneista henkilöistä. Taistelun inhimillinen puoli välittyy henkilötarinoissa, joita on myös näyttelyn otsikkositaatti. Se on peräisin suomalaisten puolustusta taistelun ensimmäisinä tunteina johtaneelta luutnantti Fred Lutherilta, joka pyysi Örön ja Granholman pattereita tulittamaan majakkasaarta: ”Ampukaa suoraan Bengtskäriin! Saari vilisee venäläisiä, jotka pyrkivät sisään.”

Mukana oli myös suomalainen säveltäjä Einar Englund, joka joutui sairaalalaivan leikkauspöydälle seulaksi ammutun asetakkinsa vuoksi. Hän oli pyytänyt päästä lääkäriin pahasti loukkaantuneen sormensa takia, kun lääkintämies oli ehdottanut sormen amputoimista. Englund oli sanonut: ”Sormeani ei saa amputoida, olen pianisti!” Takki puolestaan oli roikkunut pyykkinarulla, kun taistelu alkoi. Kun Englund puki sen päällensä, se oli täynnä luodinreikiä.

Bengtskärin taistelu (26.7.–27.7.1941) oli Lounais-Suomen suurin yksittäinen taistelu toisen maailmansodan aikana. Kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka monta miestä osallistui tähän taisteluun, jota käytiin maalla, merellä ja ilmassa. Arviot vaihtelevat tuhannesta kahteentuhanteen mieheen. Bengtskärin majakkasaarella taisteli yli kaksisataa miestä, suomalaiset pääasiassa majakan sisätiloissa ja neuvostoliittolaiset ulkona kalloilla.

Näyttelyn on tuottanut Paula Wilson ja Forum Marinum -säätiö 2011.