Verkkokauppa

Uutiskirje

Haluaisitko sähköpostitse tietoa Trafiikki-museoiden toiminnasta, tapahtumista ja museokaupan tarjouksista? Uutiskirje ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.
 

TILAA UUTISKIRJE

 
Uutiskirjearkisto:
Uutiskirje 1/2017
 
Rekisteri- ja tietosuojaseloste

Tiedotearkisto

Liikkeelle, sanoi Kekkonen

Liikkeelle, sanoi Kekkonen Mobilian Autokylässä, Kangasalalla 12.6.–18.12.2015

Mobilia_KekkonenKuormuriin

Näyttely käsittelee Suomen tieliikenteen historiaa vuosina 1945–1975. Aikakauden vaikuttajahenkilö oli Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Kekkosen vaikutus näkyi niin teiden rakentamisessa kuin liikenneturvallisuuden kehittymisessä. Yleinen kattonopeus maanteille saatiin vasta Kekkosen uudenvuodenpuheen jälkeen vuonna 1973. Tieliikenteen historian lisäksi näyttelyn teemoina ovat kotiseutumatkailu luovutetuille alueille Karjalaan ja Karjalasta siirtynyt yritystoiminta. Maanteitä pitkin liikkuneet palvelut ovat mukana näyttelyssä, nähtävillä on Työterveyslaitoksen klinikkabussi. Esillä on myös kolme Kekkosen käytössä ollutta autoa: Chrysler New Yorker, Cadillac Fleetwood 75 Limousine, sekä Kekkosen pääministerikaudella saama neuvostoliittolainen ZIS.

Näyttelyn tarina alkaa siitä, miten tieverkosto oli huonossa kunnossa jatkosodan päätyttyä vuonna 1944. Tiet olivat mutkaisia ja epätasaisia ja niitä kuvattiin Pohjolan heikoimmaksi ja epätaloudellisimmaksi. Autokalusto oli sodassa loppuun ajettu. 1950-luku oli itäautojen vuosikymmen sekä hyötyliikenteen kasvun aikaa. Teitä rakennettiin työttömyystöinä. Vuonna 1952 sotakorvaukset saatiin maksettua ja Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset. Päällystettyjä teitä oli alle 200 kilometriä. Olympiakisaliikennettä varten valittiin neljä tielinjaa, joita alettiin kutsua Olympiateiksi. Olympiatieverkoston kunnostaminen paransi muutamien merkittävämpien teiden kuntoa. Saman vuonna henkilöautojen lukumäärä ylitti 50 prosentin osuuden koko autokannasta. Liikenteessä oli pääasiassa itäautoja.

1960-luvulla Suomeen kehittyi nykyaikainen tiepito ja tieverkonpohja. Vuosikymmenen aikana TVH:n kalusto uusittiin lähes täysin uudella kotimaisella kalustolla. Teiden päällystäminen alkoi todenteolla. Ensimmäisen moottoritien eli Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956. Helsingistä Turun suuntaan lähteneen 14,5 km pitkän moottoritien rakentaminen kesti kuusi vuotta. 1960-luvun loppuun mennessä teitä oli päällystetty yli 20 000 kilometriä.

Suomen henkilöautojen määrä viisinkertaistui ja autotiheys nelinkertaistui vuosina 1960–75. Miljoonan henkilöauton raja saavutettiin vuonna 1976 ja moottoriteitä oli kaikkiaan 169 kilometriä. Ensimmäisen energiakriisin (1973–1974) jälkeen moottoriteitä ei rakennettu yli kymmeneen vuoteen.

www.mobilia.fi

Facebook

Mobilian Linjakasta menoa -näyttelyssä tutustutaan myös rahastajien historiaan. Rahastajan työ oli monille nuorille ensimmäinen työpaikka 1950-luvulla. Pentti Niemenmaa aloitti kesätyön rahastajana vain 14-vuotiaana. Työhön kuului rahdin kuormaamista autoon ja matkustajien rahastamista. Erilisiä matkatavaratiloja ei ollut, joten tavaroita kiinnitettiin tarvittaessa bussin katolle.

Autoissa ei ollut vessoja, tungos oli kova ja kesähelteillä oli melkoisen tukalaa: aika usein sai kiikuttaa oksennuspussia pahoinvoiville matkustajille. Täydet pussit kerättiin pois ja heitettiin tien varteen lintujen ruuaksi. Kuvassa rahastaja Pentti Niemenmaa ja kuljettaja Osku Niemenmaa kesällä 1950 Länsilinjojen liikennöimällä Tampere–Juhtimäki-linjalla.

(Kuva: Pentti Niemenmaan kotialbumi)
... See MoreSee Less

Twitter