Tekniikan museolla 1.2. avautunut näyttelykokonaisuus Muotoiltua teknologiaa – kurkistuksia tekniikkaan ja designiin täydentää kokonaiskuvaa designista ja nostaa esiin sen, miten muotoilu on aina näkynyt teollisuuden ja tekniikan historiassa. Design on osa myös teollisia prosesseja ja palveluita. Kokonaisuus tarjoaa design-näkökulmia museon eri teollisuusaloja valottaviin perusnäyttelyihin.

Kurkistuksia designiin -polku edustaa Tekniikan museon uutta näyttelykonseptia, jossa perusnäyttelyyn tutustutaan tietyn näkökulman kautta. Nyt perusnäyttelyistä nostetaan esiin näyttelykohteita, joihin kävijä voi tutustua muotoilun eri näkökulmista. Mukana ovat mm. Koneen hissi ja signalisaatio, Nokian 2110 -matkapuhelin, Helsingin metro, Abloy-lukko ja Fiskarsin oranssit sakset.

Muotoilijan polku havainnollistaa muotoiluprosessin monipolvisia ja laajaa tiimityötä vaativia vaiheita nuorten suunnittelijoiden ja muotoilun lehtorin työnäytteiden kautta. Itse suunnittelutyön vaiheet avataan kävijän tarkasteltavaksi. Uudet työnäytteet on asetettu temaattisesti samankaltaisten vanhempien perusnäyttelykohteiden yhteyteen. Muotoilijan polku on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun Muotoilun koulutusohjelman kanssa.

Perusnäyttelyiden lisäksi muotoilun vuosi nostetaan esiin Tekniikan museon vaihtuvissa näyttelyissä. Visuaalisesti kaunis Kättä pidempää - työkalujen tekniikkaa esittelee työkaluja, niiden evoluutiota ja käyttöominaisuuksia sekä Fiskarsin tuotantoprosessien muutoksia. Pääosin Fiskarsin ja Billnäsin rautaruukeissa valmistetut työkalut, teollinen muotoilija Olavi Lindénin harvinaislaatuinen, Tekniikan museon kokoelmiin päätyvä kokoelma sekä teollinen muotoilija Pekka Harnin esinekategoriat luovat pohjan näyttelylle, joka perustuu Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan tuottamaan Työkalu-näyttelyyn.

Liedeltä pöytään – suomalaisia DESIGNtalousvaluja on Karkkilan ruukkimuseon Senkan ja Porin Rosenlew-museon yhteistyössä toteuttama näyttely. Se esittelee suomalaisia 1950-90-lukujen design-keittiötarvikkeita, joita ovat olleet muotoilemassa Suomen eturivin muotoilijat, kuten Timo Sarpaneva, Antti Nurmesniemi, Heikki Orvola ja Nanny Still.

Tekniikan museon WDC-vuoden kokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana myös toimintamallien kehittäminen osana uutta toimintastrategiaa. Museo etsii uusia ja pysyviä tapoja toimia ja laajentaa toimintaympäristöään ja näkemystä siitä, mitä museo yleensä voi olla. Kehittämishankkeiden tarkoituksena on luoda verkottuva, osallistava ja avoin museo.

”Haluamme luoda toimintatapoja, joissa museo koetaan kiinnostavana ja innovatiivisena yhteistyökumppanina sekä helposti saavutettavana ja käytettävänä vierailukohteena, jossa viihdytään niin paikan päällä kuin virtuaalisesti” kertoo museonjohtaja Marjo Mikkola.

Muotoilun käsite laajennetaan uusiin, museossa kehiteltäviin palvelumalleihin, jotka korostavat osallistavan museon käsitettä: kävijöitä tuetaan aktiivisuuteen ja luomaan myös itse uutta. Museo tarjoillaan avoimena oppimis- ja elämysympäristönä, joka parantaa elämänlaatua ja hyvinvointia. Vuoden aikana ja jatkossa museon näyttelyihin ja niihin liittyviin palveluihin rakentuu yhteistyössä eri kumppanien kanssa kehitettävä aktiivinen ja toiminnallinen kokonaisuus - monen toimijan verkosto, jossa yhdistävänä tekijänä on yhteinen visio kulttuuriperinnön tallentamisen hyvää tekevistä vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.

”Teknologiaperinnön tallentamiseen yhteistyössä yrityksien ja elinkeinoelämän kanssa on kehitteillä uusia avauksia, joiden tavoitteena on varmistaa, että tieto tuotteista, prosesseista, ilmiöistä ja innovaatioista säilyy kansallisessa muistissa”, visioi museonjohtaja Marjo Mikkola.

”Maailmalla on kaksi nousevaa trendiä, joista toinen on teknologinen perinne ja toinen muotoilun perinne. Nämä kummatkin ovat vahvoina esillä suomalaisessa kulttuurissa ja Tekniikan museossa nämä yhdistyvät nerokkaalla tavalla”, totesi WDC Helsinki 2012 -organisaation johtaja Pekka Timonen Tekniikan museossa 1.2. järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

WDC-hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena Tekniikan museossa on myös vahvistaa uusin toimintamallein yhteistyötä lähialueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Tekniikan museo on mukana luomassa mielekkäämpää kaupunkiympäristöä Arabian alueelle. Vuoden aikana on luvassa useita yhteistyössä toteutettavia lähialueen tapahtumia sekä pitempiaikaisia projekteja. Ensimmäisenä vuoden tapahtumana on yhteinen WDC-viikonlopun kokonaisuus ”Kohtaamisia Arabiassa”. Tekniikan museo sijaitsee Helsingin vanhimmalla alueella ja tuo historiallista perspektiiviä alueen teolliseen identiteettiin.

Näyttelyt:

Muotoiltua teknologiaa - Kurkistuksia tekniikkaan ja designiin

- Kurkistuksia designiin -polku 1.2. - 31.12.2012

- Muotoilijan polku 1.2. - 31.12.2012

Kättä pidempää - työkalujen tekniikkaa 1.2. - 31.7.2012

Liedeltä pöytään - suomalaisia DESIGN talousvaluja 10.9. - 31.12.2012

Tapahtumat:

Designpääkaupunkiviikonloppu 4. - 5.2., osana ”Kohtaamisia Arabiassa”

-tapahtumaa

Suuri Kierrätystapahtuma 12.5.

Helsinki-päivä 12.6.

Koskipäivä 08/2012 (päivämäärä tarkentuu myöhemmin)

Lisätiedot: www.tekniikanmuseo.fi

Lahden kaupunginmuseossa on vuoden 2012 alusta lähtien tullut voimaan uusi organisaatiorakenne. Nykyisessä organisaatiossa Lahden museoiden toiminta on jaettu neljään yksikköön: tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikköön, kokoelmayksikköön, näyttelytoimintayksikköön ja asiakaspalveluyksikköön.

Lahden kaupunginmuseon toimipaikkoja ovat Hiihtomuseo, Lahden historiallinen museo, Lahden taidemuseo, Julistemuseo, Radio- ja tv-museo sekä Kokoelmakeskus.

Liikkeelle -seminaari liittyy Trafiikki-museoissa käynnissä olevaan sodanjälkeisten aineistojen digitointihankkeeseen ja toimii lähtölaukauksena aineistojen pohjalta museoihin vuonna 2015 avattavan Liikkeelle -yhteisnäyttelyyn suunnitteluun. Seminaarin tarkoituksena on avata tuoreita näkökulmia jälleenrakennuskauden Suomeen rakennemuutokseen liittyvien ilmiöiden ja eri tieteenalojen kautta.

Seminaarin puheenvuoroissa nousevat esille työn muistot, tulevaisuuskuvat ja muutokset aikalaiskertojan, historiantutkimuksen ja etnologian vinkkeleistä nähtyinä; julkiseen rakentamiseen sotien jälkeen liitetyt uudenlaiset tavoitteet ja merkitykset kirkollisen työkeskuksen arkkitehtuuria esimerkkitapauksena käyttäen, sekä sodanjälkeisen aikakausi mediatapahtumien välittämänä.

Seminaarin ohjelma on seuraava:

10.00-10.15 Tervetuloa

10.15 - 11.15 Liikennelentäjä Matti Nurminen: Aikalaismuistoja

ilmailuliikenteestä

11.15 - 12.15 TM Oscar Ortiz: Kirkko, arkkitehtuuri ja yhteiskunta:

Alppilan kirkon tilaohjelma ja sen merkitykset työväenkaupunginosassa

Kysymyksiä, keskustelua, varattu 15 min.

12.30 - 13.15 lounas

13.15 - 14.15 FM Kirsi-Maria Hytönen: Kannettu kaksoistaakka. Äitiys

työssäkäyvien naisten muistelukerronnassa 1940- ja 1950-luvuilla /

Jyväskylän yliopiston Happy Days -projektin esittely

14.15 - 15.30 FT Raimo Salokangas: Mediamaisema sodan jälkeen 1945-1952

15.30-16.15 FM Sinikka Selin: Helsinkiläisnuorten työhön liittyvät

tulevaisuuskuvat 1950- ja 1960-luvulla

16.15-16.45 Loppukeskustelu

Lounas on omakustanteinen (9,50) ja se tarjoillaan Ilmailumuseon kahvilassa. Lounaan riittävyyden vuoksi ilmoittautumiset osoitteeseen marianna.karttunen(at)trafiikki.fi keskiviikkoon 31.1. mennessä: myös mahdollisista ruoka-aineallergioista ja muista rajoitteista pyydetään ilmoittamaan etukäteen!

Lisätiedot: marinna.karttunen(at)trafiikki.fi

Postimuseon Tarinoita-perusnäyttelyyn voi tutustua nyt myös mobiilioppaan avulla. Mobiiliopas esittelee karttapohjalle sijoitettua Tarinoita-näyttelyä sanoin, kuvin ja äänin sekä suomeksi että englanniksi.

Mobiiliopas toimii iOS-, Android-, Symbian- tai Maemo-käyttöjärjestelmän älypuhelimilla, joissa on kosketusnäyttö. Mobiilioppaan voi ladata osoitteessa postimuseo.posti.fi/mobiiliopas ja sen lataaminen on maksutonta. Sovellus on toteutettu yhteistyössä Zonear Oy:n kanssa.

Tekniikan museo puolestaan on ottanut käyttöön TekGame -mobiilipelin. Pelihahmot luovuuskouluttaja Aimo ja insinööri Iina tutustuttavat museokävijän suomalaisiin innovaatioihin ja testaavat pelaajan tieto- ja luovuusvarantoja. Peliä voi pelata suomeksi tai englanniksi, ja kevään kuluessa myös ruotsiksi.

Peli on toistaiseksi varattavissa ohjattuna ryhmäpalveluna ja sitä pelataan museosta lainaksi saatavilla kännyköillä. Kevään aikana peli ja sen sisartuote TekGuide -mobiiliopastus tulevat kuitenkin myös yksittäisten kävijöiden saataville.

Tekniikan museo ei kokoelmiin ja varastoihin liittyvien järjestelyjen takia ota vastaan esine-, kuva-, tai kirjalahjoituksia vuonna 2012.

Esineisiin, kuviin ja kirjoihin liittyviin tiedusteluihin vastaa kokoelmapäällikkö Tuula Kuusisalo, puh. (09) 7288 4425, tuula.kuusisalo[at]tekniikanmuseo.fi.

Varsinainen juhlapäivä on 17. maaliskuuta, jolloin aikataulunmukainen junaliikenne alkoi Helsingin ja Hämeenlinnan välillä vuonna 1862. Uusi kulkuväline muutti tullessaan harvaan asutun maan asukkaiden käsityksiä ajasta ja välimatkoista.

Suomen itsenäistymiseen mennessä Valtionrautateistä oli muodostunut maan taloutta, sosiaalista rakennetta ja kulttuuria muokkaava palvelulaitos. Itsenäisyyden aikana höyryveturit vaihtuivat ensin dieselvetureihin ja sitten sähkövetureihin. Matkustajien ja tavaran määrä raiteilla kasvoi läpi vuosikymmenten.

Juhlavuotta juhlitaan monin eri tavoin niin raiteilla kuin verkossakin. Yksi juhlavuoden kohokohdista koittaa, kun Rautatiemuseon ammattitaitoa hyödyntäen kunnostettu perinnejuna Valtteri esitellään yleisölle alkuvuonna. Junassa on täydellisesti entisöidyt puurakenteiset vaunut ja Dr13-dieselveturi, johon asennetun kulunvalvontalaitteen ansiosta junalla voidaan liikennöidä kaikilla rataosuuksilla.

Junaa pääsee ihailemaan kesällä järjestettävissä kaikille avoimissa asematapahtumissa eri puolilla Suomea.

Tiina Mertanen on työskennellyt museoalan tehtävissä vuodesta 1987 lähtien. Suomen merimuseossa hän on työskennellyt vuodesta 2004 lähtien, tutkijana ja intendenttinä sekä Merikeskus Vellamon rakennushankkeen projektipäällikkönä.

Maaliskuusta 2010 lähtien hän on hoitanut Suomen merimuseon johtajan tehtävää.

Tiloissa tehdään huoltotöitä, ja kaikki näyttelyt, Tietokeskus, museokauppa ja ravintola ovat suljettuina 6.-13.2.2012.

Talo avautuu yleisölle jälleen tiistaina 14.2.2012 klo 11.

Näyttely- ja palvelukokonaisuus Muotoiltua teknologiaa – kurkistuksia tekniikaan ja designiin täydentää kokonaiskuvaa designista ja nostaa esiin sen, miten muotoilu on aina näkynyt teollisuuden ja tekniikan historiassa.

Design on osa teollisia prosesseja ja palveluita. Kokonaisuus antaa design-näkökulmia museon teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden alojen perusnäyttelyihin. Kävijälle rakennetaan temaattisia muotoilupolkuja eri näyttelyiden, aikakausien, prosessien ja käytettyjen materiaalien välille.

Kurkistuksia designiin -polku nostaa perusnäyttelyistä esiin yksittäisiä ja jopa yllättäviä näyttelykohteita, joiden kautta museokävijä voi tutustua erilaisiin muotoiluprosesseihin ja teollisen tuotteen koko elinkaareen.

Muotoilijan polku havainnollistaa muotoiluprosessin monipolvisia ja laajaa tiimityötäkin vaativia vaiheita nuorten suunnittelijoiden työnäytteiden kautta. Muotoilijan polku toteutetaan yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Perusnäyttelyiden lisäksi muotoilun vuosi nostetaan esiin Tekniikan museon vaihtuvissa näyttelyissä. Kättä pidempää - työkalujen tekniikkaa esittelee työkaluja, niiden evoluutiota ja käyttöominaisuuksia. Fiskarsin ja Billnäsin rautaruukeissa valmistetut työkalut ja teollisen muotoilijan Olavi Lindénin harvinaislaatuinen kokoelma luovat perustan näyttelyn runsaalle esineistölle. Näyttely perustuu Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan tuottamaan Työkalu-näyttelyyn.

Liedeltä pöytään – suomalaisia DESIGN talousvaluja on Karkkilan ruukkimuseon Senkan ja Porin Rosenlew-museon yhteistyössä toteuttama näyttely. Se esittelee suomalaisia 1950-90-lukujen design-talousvaluja, joita ovat olleet muotoilemassa Suomen eturivin muotoilijat, kuten Timo Sarpaneva, Antti Nurmesniemi, Heikki Orvola ja Nanny Still.

Muotoiltua teknologiaa - Kurkistuksia tekniikkaan ja designiin

Kurkistuksia designiin -polku 1.2. - 31.12.2012
Muotoilijan polku 1.2. - 31.12.2012
Kättä pidempää - työkalujen tekniikkaa 1.2. - 31.7.2012
Liedeltä pöytään - suomalaisia DESIGN talousvaluja 10.9. - 31.12.2012

Lisätiedot

Anna Iso-Ahola
Projektipäällikkö
Tekniikan museo
Puh. 045 341 4544
anna.iso-ahola@tekniikanmuseo.fi

Mallit harrastuksenaan rakentanut Heikki Helminen on erikoistunut tekemään majakoiden ja laivojen puolimalleja, jotka on valaistu sisäpuolelle asennetuilla valoilla. Meriaiheisia käsitöitä 1970-luvun lopulta tähän vuoteen asti harrastanut Heikki Helminen pitää museossa esiteltäviä majakoita mallinrakentajauransa päätösnäyttelynä. Aiempiin näyttelyihin kuuluu mm. kesällä 2002 Suomen merimuseossa pidetty näyttely.

Suomen merimuseoon tulleiden majakkataulujen aiheina ovat Märketin, Rönnskärin, Russarön, Bengtskärin, Bogskärin, Glosholmin, Norrskärin, Utön, Kallon, Marjaniemen ja Strömmingsbådanin majakat. Majakoiden valinnassa oli mukana majakkakirjoistaan tunnettu merikapteeni ja kirjailija Seppo Laurell jonka teokset ovat alkujaan innoittaneet Helmisenkin majakkataulujen rakentamisen pariin. Laurellin kirjat ovat olleet myös tärkeänä tietolähteenä Helmiselle.

"Majakkamestari" Helminen on koonnut näyttelyn keräämällä jokaiselle majakalle erillisen rakennusbudjetin. Toteuttamisen tekivät tuellaan mahdolliseksi mm. Juha Nurminen, Ristomatti Ratia, Risto Pakkanen ja S/S Hyöky. Ilman ulkopuolista rahoitusta tätä majakkataulukokonaisuutta ei olisi saatu Suomen merimuseoon, jonka kokoelman keskeisenä osana on Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen ja sen jälkeläisten aineisto. Nyt majakkamallit löytyvät museon päänäyttelystä tähtitaivaan alta johdattaen museokävijöitä merenkulun menneisyyden väylille.

Vellamon päivänä 3.12. Merikeskus Vellamossa juhlitaan nimipäivää myösrunsaalla ohjelmatarjonnalla, josta löytyy tietoa Vellamon verkkosivuilta.

Hyvinvoinnin ja kulttuurin välinen yhteys on havaittu tutkimuksissa ja museotkin ovat lisänneet erityisesti ikääntyvien ihmisten palveluita. Vastaavia lainattavia muistelulaukkuja tai lapsille tarkoitettuja kiertäviä aineistoja on tarjolla useissa museoissa, mutta Kotkassa tämä on ensimmäinen. Ajatus laukusta syntyi Suomen merimuseon ja Kotkan vanhustenhuollon toteuttamien vanhusten museokäyntien yhteydessä. Tuolloin vanhustenhuollosta toivottiin museotarjontaa niillekin, jotka eivät pääse itse tulemaan museoon. Laukun esineiden, tarinoiden ja valokuvien tutkiskelu tarjoaa irtautumisen normaaleista rutiineista ja tuo uusia keskustelun aiheita vanhusten arkeen.

Lainalaukun aiheeksi valikoitunut satama liittyy sekä Suomen merimuseon että Kymenlaakson museon kokoelmiin ja tallennusvastuuseen. Museoiden kotitalo - Merikeskus Vellamo - sijaitsee merikaupunki Kotkan sydämessä, vanhassa Kantasatamassa, keskellä perinteikästä ja aitoa satamaympäristöä. Satamakaupungin asukkailta löytyy varmasti muistoja ja kokemuksia satamista, vaikkei oma työ olisi satamiin liittynytkään. Laukun julkistaminen päättää museoiden yhteisen Sataman matkat 1800-2010 -näyttelyn oheisohjelman. Tammikuun 15. päivänä sulkeutuvan Sataman matkat -näyttelyn teema jatkaa elämäänsä laukun muodossa ainakin vuoden 2012 loppuun asti.

Laukku on lainattavissa Merikeskus Vellamosta vanhainkoteihin ja vanhusten kerhoihin sekä asukasyhdistysten tai muiden ryhmien käyttöön.

Laina-aika: 1-2 viikkoa tai sopimuksen mukaan.

Kustannukset: lainaaminen on maksutonta, mutta lainaaja vastaa sen noudosta ja palauttamisesta.

Varaus ja nouto: sovi laukun lainaamisesta (johanna.aartomaa@nba.fi, 040 128

6486).

Laukun nouto- ja palautuspaikka on Merikeskus Vellamo (Tornatorintie 99,

48100 Kotka. Avoinna ti-su 11-18, ke myös 18-20).

Tekniikan alan museopäivä on ilmainen, ja se on tarkoitettu etupäässä teollisen perinnön tallentamisesta kiinnostuneille museoalan toimijoille.

OHJELMA

9.30-10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi

10.00-10.20 Tervetuloa/Teknologiaperinteen tallennus yrityksissä

Tekniikan museo, Marjo Mikkola

10.20-12.00 Museoita "tehtaan varjossa" - Yrityshistorian tallentuminen ja tallentaminen "omassa" museossa

Suomen Rautatiemuseo, Matti Bergström,
Verlan tehdasmuseo, Tarja Antikainen,Emil Aaltosen museo, Mika Törmä,
Rosenlew-museo, Leila Stenroos,
Postimuseo, Petteri Takkula.

12.00-13.00 Lounas

13.00-14.15 Tiedot talteen - ideoita, aloitteita ja toimintaa

Työntekijät historiaansa tallentamassa
Forum Marinum, Anna Meronen

Yrityshistoria - historiantutkija ja esinetutkija - yhdessä vai erikseen?
Vapriikki, Kimmo Antila

Kolme museota yksissä käsissä, Keski-Suomen museo
Susanna Terho (Yrityskokoelma)

14.15-14.45 Kahvi

14.45-15.45 Tiedot talteen - tavarat varastoon ja paperit mappiin, sähköisestikin

Mobilian kokoelmahotelli
Mobilia, Martti Piltz

ELKA, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto
Jarmo Luoma-aho (Yrityskokoelma)

Vaisala Oyj
Tiina Kiianlehto

Museo 2015
Mikael Vakkari

16.00-16.15 Yhteisiä ajatuksia päivän annista

Ilmoittautumiset 25.11. mennessä marja.ahola@tekniikanmuseo.fi ja mahdolliset tiedustelut tuula.kuusisalo@tekniikanmuseo.fi.

Tekniikan alan museopäivän ohjelma on osa Tekniikan museon Avara museo -hanketta.

"Museokeskus Vapriikki tarjoaa erinomaisen ympäristön Postimuseon näyttely- ja tapahtumatoiminnalle. Osana museokeskusta tavoittaisimme paremmin kulttuuripalveluista kiinnostuneita kävijöitä kuin Helsingin pääpostitalossa, jossa piipahdetaan lähinnä postiasioissa", museonjohtaja Petteri Takkula Itellasta kertoo.

"Olemme hyvin tyytyväisiä Postimuseon muuttosuunnitelmista Vapriikkiin, jossa toimii jo nyt neljä erikoismuseota, Kenkämuseo, Suomen Jääkiekkomuseo, Nukkemuseo ja Tampereen luonnontieteellinen museo. Vapriikin muiden näyttelyiden aihepiirit ulottuvat Tampereen historiasta kansainvälisiin suurnäyttelyihin. Postimuseo vahvistaisi merkittävästi museokeskuksemme tarjontaa ja sopisi hyvin yhdeksi Vapriikin erikoismuseoista. Nykyisin museokeskuksessa vierailee noin 75 000 -100 000 kävijää vuodessa", Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantojohtaja Toimi Jaatinen toteaa.

Vuonna 1926 perustettu Postimuseo kuuluu Suomen vanhimpiin erikoismuseoihin. Helsingin pääpostitalossa se on toiminut vuodesta 1995 lähtien. Postimuseo on Tehdasmuseo Verlan ohella viimeinen merkittävä ammatillisesti hoidettu suoraan yrityksen omistama museo.

Vapriikki on Tampellan entisessä konepajassa Tammerkosken rannalla sijaitseva, pinta-alaltaan yli 10 000 neliömetrin laajuinen museokeskus, joka avattiin vuonna 1996.

Lisätietoja tiedotusvälineille:

Itellan MediaDesk, puh. 020 452 3366

Petteri Takkula, museonjohtaja, Postimuseo, Itella Oyj, puhelin 040 7360361, petteri.takkula@itella.com

Toimi Jaatinen, tuotantojohtaja, Tampereen kaupunki, puhelin 050 5502172, toimi.jaatinen@tampere.fi

FM Heidi Rytky (35 v.) on valittu Mobilia säätiön ylläpitämän Mobilia auto-ja tiemuseon museonjohtajaksi 14.11.2011 alkaen.

Heidi Rytky siirtyy Urjalan Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtajan tehtävistä, jossa hän on toiminut vuodesta 2008. Mobilian nykyinen museonjohtaja Kimmo Levä on nimitetty 1.10.2011 alkaen Suomen Museoliiton pääsihteeriksi.

Lahjoitetuista aluksista HM-71 on Valmetin Katajanokan telakalla 1954 valmistunut sammutusalus. HM-72 puolestaan on Turun veneveistämön telakalla 1963 rakennettu öljyntorjunta-alus. Noin kymmenmetrisen aluksen suunnittelussa oli esikuvana puolustusvoimien käyttämä nopea venetyyppi, Uisko.

HM-71 on ensimmäinen palolaitoksen käyttöön tilattu uudisalus ja HM-72 on ensimmäinen palolaitoksen käyttöön tilattu öljyntorjunta-alus.

Alusten lahjoitus liittyy Helsingin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlavuoteen. Pelastuslaitos on maamme ja pohjoismaiden vanhin ammattipalokunta ja Helsingin kaupungin vanhin virasto.

Palolaitosten käyttämiä aluksia ei ole Suomessa ollut tätä ennen museoituna, joten lahjoitus täydentää Merimuseon aluskokoelmaa merkittävällä tavalla.

Lasten tietyömaa ”Hyvä Kakku” avattiin Mobiliassa keskiviikkona 6.7.2011. Lasten Tietyömaa on tarkoitettu etupäässä alle 4-vuotiaille lapsille, jotka eivät vielä ikänsä puolesta pääse ajamaan Rahtarit-liikennepuiston polkuautoilla.

Museonjohtaja Kimmo Levän tervetulosanojen jälkeen tietyömaan avasivat Juhani Ritakallio (4 v.), Iida Lehtonen (4 v.), Johanna Lehtonen (2 v.) sekä Vilho Levä (2 v.). Virallisen seremonian jälkeen avaajat pääsivät myös koekäyttämään tietyömaan välineistön.

Lasten tietyömaa sijaitsee Rahtarit-liikennepuiston yhteydessä. Siihen kuuluu kaksi hiekkalaatikkoa, joissa perheen pienimmät voivat kokeilla hiekan kaivamista kaivurilla ja leikkiä perinteisiä hiekkaleikkejä. Hiekkalaatikkojen ympärillä olevalla tietyömaalla lapset voivat huristella hiekkalaatikolle sopivilla työmaa-autoilla. Lasten tietyömaalla leikkiminen on ilmaista. Mobilian museomyymälästä voi hankkia tietyömaalle sopivan varustepaketin, joka sisältää tietyömaakypärän, heijastinliivin sekä lelukuorma-auton ja hiekkalelusetin.

Lasten tietyömaa on avoinna
14.8.2011 asti joka päivä klo 10–19
15.8. 2011 alkaen syyskuun loppuun viikonloppuisin klo 10–15.

Lisätietoja: Mobilia, asiakaspalvelu Elina Kytölä, puh. (03) 3140 4000, elina.kytola@mobilia.fi

Tyhjä samppanjapullo on hyvin vartioituna esillä Linnanpuomissa olevassa Meidän tiemme on meri -näyttelyssä, joka kertoo Ahvenanmaan merenkulun vaiheista.

Samppanjapullot löytyivät kaksimastoisen aluksen hylystä. Alus lienee haaksirikkoutunut vuoden 1840 tienoilla Ahvenanmaan eteläpuolella Pohjoisella Itämerellä. Se makaa 40–50 metrin syvyydessä ja on 21 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä, kaljaasi- tai kuunaritakilainen rahtialus. Hylky sisältää runsaasti esineistöä, joka on merenkulun historian kannalta mielenkiintoista ja merkittävää. Aluksen nimeä, kansallisuutta, lähtösatamaa tai päämäärää ei toistaiseksi ole saatu selville. Sen lastina oli kuitenkin huomattava määrä samppanjaa ja olutta.

Turussa esillä oleva pullo on yksi kolmesta hylystä nostetusta tyhjennetystä pullosta. Tyhjänäkin pullo on arvokas: sen vakuutusarvo on 5000 euroa. Kaksi täysinäistä merenpohjasta nostettua samppanjapulloa myytiin hiljattain huutokaupassa Maarianhaminassa 30 000 ja 24 000 eurolla.

Alukset ovat Suomessa ensimmäistä kertaa viime kesänä, ja kertaa ja tapahtuma toistetaan nyt osana Turun ja Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuotta.

Alukset liittyvät virolaiseen kulttuurimatkailuhankkeeseen. Hankeen tavoitteena on esitellä Viron historiallisia aluksia, kutsua naapurimaiden alusten ja veneiden omistajia purjehtimaan Viroon sekä esitellä Viron rannikon festivaaleja, kulttuuritapahtumia, museoita ja muita nähtävyyksiä.

Alukset ottavat matkustajia ja risteilevät päivällä kello 12–15 ja illalla kello 19–23. Kajsamooriin mahtuu 50 matkustajaa ja Blue Siriukseen 30 matkustajaa. Päivällä järjestettävä risteily maksaa 30 euroa matkustajalta ja illalla järjestettävä 45 euroa matkustajalta. Hintaan sisältyy virvokkeita ja buffet-illallinen. Myynti Turku Touring, puhelin 02 262 7444.

Laivojen saapumisen kunniaksi Virolainen näyttely pirtun salakuljetuksesta on avoinna merikeskuksessa 1.-3.7. kello 11–19.

Kesäisin auki olevassa ulkonäyttelytilassa on poliisien käyttämä Tiiskeri 770 (1984), stadin brankkareiden eli Helsingin pelastuslaitoksen Uisko-tyypin vene (1963), pelastusvene Haapasaari (1937) ja Kultaranta II (1929), joka on palvellut valtionpäämiehiämme aina Relanderista Kekkoseen. Huviveneilyä puolestaan edustaa M&A Seppälän veneveistämön rakentama Melaisa-tyypin matkavene (1968). Ulkonäyttelytilaan on vapaa pääsy.

Suomen merimuseon edustaja on paikalla näyttelyssä klo 12.

Merikeskus Vellamon satamaympäristön, ulkonäyttelytilan ja museoaluslaiturin alusten teemaopastus alkaa Vellamon pääaulasta klo 13. Yleisöopastus on maksuton ja siihen mahtuu 25 ensimmäistä.

Lisätiedot osoitteesta www.merikeskusvellamo.fi.

Äänimuseon äänet on jaettu neljään eri kategoriaan, jotka ovat Tampere, luonto, työ ja vapaa-aika.

Tampere-osiosta löytyy ääniä, jotka liittyvät tamperelaiseen elämäntapaan. Luonto-osiossa on esimerkiksi lintujen ääniä, Työ-osiossa työympäristöön 50- ja 60-luvuilla liittyneitä ääniä ja äänimaisemia. Vapaa-ajassa kuullaan kotiin ja harrastuksiin liittyviä tuttuja kuulokuvia: kiuas sihahtaa, jäähallissa kannustetaan paikallista joukkuetta tai vauva jokeltelee.

Ääniä soittavan pöydän suunnittelussa on huomioitu Koukkuniemen asukkaiden erityistarpeet. Tekninen käyttöliittymä on häivytetty näkymättömiin ja Äänimuseo toimii RFID-teknologian avulla esineitä paikasta toiseen siirtelemällä.

Käyttäjän siirrellessä esimerkiksi junaa esittävää puuesinettä, soittaa järjestelmä esineeseen liitetyn äänen.

Äänimuseota on tarkoitus käyttää kaikilla Koukkuniemen osastoilla. Äänimuseon tilaaja on Tampereen Kulttuurikaari, joka edistää ikäihmisten hyvinvointia kulttuurin, taiteen ja liikunnan voimalla. Tavoitteena on

luovan toiminnan avulla elävöittää hoitolaitosten arkea ja saattaa kulttuuritoiminta osaksi hoitoa ja kuntoutusta.

Lisätietoja vuorovaikutteisesta Äänimuseosta:

Outi Penninkangas

Mediamuseo Rupriikki

puh. 050 341 3262

outi.penninkangas@tampere.fi